Tunnisteet

AakkosNainen (2) Agility (29) AhnePazka (1) AinaUskollinen (2) Apulainen (1) Armas (1) Blogi (11) Buahhahhaa (12) C (2) ElämänMuutos (2) ElämääSivistyksenParissa (2) EpävirallisetKisat (8) Esineruutu (1) Haaste (5) Hakusana (2) Hakutreenit (13) Hallinta (1) Hallissa (7) HaneRitola (49) HERMOT!!! (10) Hieroja/Fysio (8) HiljaisenMiehenKoira (2) Hogatha (11) Huoh (57) HuonoOhjaaja (13) Idiotismia (19) IHME (11) Ii (2) Ilmaisu (7) Joulu (3) Judge-mm (1) Juhannus (5) Juhla (9) Jälki (16) Jörö (7) Kasvi (2) Keinu (2) Kepit (3) Klikkeri (8) Kokeet (16) Kokonaiskatselmus (19) Kontaktitreeni (1) Kosketusalusta (9) KotkanIhme (2) Kouluttamisesta (6) Kurssi (4) Kuva (4) KylläSeKotonaToimii (7) Kärsimystä (2) Lady (14) Laskurit (8) Laumapalkka (6) Leiri (4) Lelu (1) LukijanValinta (5) Luoksetulon pysäytys (27) Luonnon ihmeet (33) Lupaus (1) MelkeinVerta (9) Metallikapula (5) MukaNopia (1) Määritelmä (3) NallePuh (2) NomNomNom (10) Näytelmä (3) Ovara (1) Palkinto (5) Palkka (20) Pamaus (3) Pastori (1) Pazka (4) Pelko (1) Peltojälki (5) Penneli (15) PiskimusDomesticus (48) Pohdintaa (25) Pokkeri (1) Pyörä (5) Raippis (27) Rakenne (4) RakkimusDomesticus (217) Rauno (2) RautalankaMies (4) S-A (1) Saari (1) Selkäkierähdys (6) Seminaari (22) SpeedControlMimmi (2) SPLkesäleiri (2) Suru (18) Sydänkouluttaja (1) Säkkituoli (5) Säännöt (9) Temppu (15) Terveys (63) TheBootCamp (4) TheRookieTest (2) Tilasto (2) TiuhtiViuhti (5) TOKO (30) Tottis (1) Treeni (123) Treenisuunnitelma (7) Tuikku (1) Tunnari (2) Tunnetila (92) TÄHTIHETKIÄ (15) Töissä (5) UusiVuosi (4) Vapaa-aika (68) Vappu (1) Varjelus (19) VauhtiaJaVaarallisiaTilanteita (1) Verta (13) Vetoketju (1) Vietit (19) Välineurheilu (2) W (1) äityli-raipanheiluttaja (6) Ärrieri (1) ÄrränÄssä (6) ÖveriksMän (4)

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Pelastaja

Alaovi kävi. Joku kävelee raput ylös... pyssää meitin oven taa ja rapistelee avaimii. Joo, naapuri. Ei tullu meille, meni viereisestä ovesta.

Taas käy alaovi. Varmaan taas naapuri. Avaimet kilisee. Juma, meitin ovee avataan! Kuka siält tulee, ei ol muidu, ei ol rinsessa, ei ol... Heeei, se on Hoka ❤️❤️
Sää tulit ja pelastat mut, kaikki muut on mut hylänny. Mää rakastan sua!
No ni, ota, ota ny ne kassit, ruuat ja hemut, älä unohra hemukassii. Sit mennää, tuu jo, mää haistoin jo et sun autos on tual tiän vieres, paa nyt laittain töppöst toisen etteen!

Ni et hyvin mun kuulkaa kävi. Hoka tuli ja pelasti mut ja viäläpä ennen ko tuli aika syörä iltaruaka. Parrautta 😘

Tää on kuulkaa tosi kiva tää Hokan kämppä. Tääl on vessan oven allaki iha vaan meit koirii varten semmone piäni rako et siit voi vahtii et se vessassa oleva henkilö ei pääse mistään salaovest karkuu. Mää vahdin ja nuuhkutan siinä joka kerta ko Hoka käy pissil. Mää kuljen sen perässä joka askeleella, se on mun kiitollisuuren osotus siittä et Hoka ainoona ei hylänny mua. Nyt mää en hylkää sitä ikinä!


Autsh!
Tääl ei kyl saa koirat mennä soffal, se tääl on ikävää. Mut ei se haittaa, mää olen nii onnelline ko mä saan seurata iha lähietäisyydelt ja ihan koko ajan et mitä toi Hoka oikee tekee.
Se harrastaa tollast tikutusta ko muiduki aina joskus. Muidu ei anna mun kokeilla niit, mut Hoka antaa haistella niit tikui. Muute ihan kivat tikut, mut jos menee varottamatta liika liki, ni ne uppoo tonne kuanoreikään aika ilkiäste. Hoka sanos et oma vikas. En ymmärtäny moista kommenttia. Koitin uurestas.
SOFFALLA!!!
Jotenki must tuntuu et toi Hoka on pehmentyny hiukka. Vai onkoha se vanhentunu? Oli syy mikä tahansa ni ainaski se on höllänny tualt periaatepualelt. Mää menin, niinko tääl kuuluu mennä, nukkumaan tonne lattial matton päälle. Ja sit yks kaks Hoka rupes riahumaan soffalla, se nappas koiraviltin ja heitti sen soffalle. Mää kattosin pää kallellas sitä ja koitin muistella et oliks muidu ikinä puhunu mittään riahumiskohtauksist ja miättisin et onkoha tää vaarallist. Mut ei tullu miäleen et olis semmosist ikinä ollu mittään juttuu. Joten kait tää sit on iha vaaratont?
Sit Hoka lakkas riahumast. Koiraviltti oli hianosti soffan pääryssä ja Hokan oma tyyny ja tikutusvehkeet oli siin viäressä.


Pylly vasten pyllyä
Siin me sit istuttii monta iltaa viärekkäin. Soffalla. Hoka tikutti ja mää lepäsin viltin päällä ja lepuutin päätäni Hokan sylissä. Oikein oli semmonen ❤️rakkautta❤️ ilmassa olo. Ja siin soffalla mää sit nukkusin öisinki.


Ikinä ei tartte mittään tehrä yksin ko on saksanpaimennin talosa ;)
Kyl elämä Hokan kans vaan oli nii ihanaa. Rapsutuksii, hemui, päikkäreit, hemui, lenkkei, hemui, kainalokkain oloo, hemui....
Käytiin me kaupunkisaki. Ostettiin lissää tikutusjutui.
Vaan sit tais Hoka kyllästyy. Tai mikä sil sit mahtoka tulla. Mittään ihmeellist ei tapahtunu mut se kyllästys tais kyl tapahtuu sammaan aikaan ko mää tajusin et ne Hokan antamat kananmunat rupes kehittään vähä kaasuu tual mahavärkis. Ja ilmoi ei saa pirätellä, on muidu sanonu! Mää kyl parhaani yritin Hokalle osottaa kiintymystäni. Hetkekskää en jättäny sitä yksin, menin peräsä jopa keittiöön siksi aikaa ko hää tiskas. Mää uskollisest seisoin pualen askeleen mitan verran siinä takana ja huolehtisin turvallisuurest.
Mut niin siin kävi et hypättiin autoo ja Hoka vei mut takas kottii. Ens mää aattelin et jee, ihanaa, takas kotio!

Vaan ei tääl oo kettää.
Tänne se Hoka jätti mut.
Tyhjään kämppään....

Ei mee nyt hyvin meikäläisellä.

Kuvat (c) Hogatha

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Mut on hylätty?

Kevät ja melkkeest jo kärpäsetki. 
Kyllä huomaa jotta lisääntyny valo saa asiat muuttumaan. 

Jottain tapahtu tosa loppuvuodesta ja toi muidu rupes jättämään meidän kotitreenit väliin. Kyl se tota kakaraa vei välill treeneihi, mut ei ne ennää hinkannu juttui keittiössä. Meikäläisen kotitreenit loppus ko seinään. Ei sillä että niitä olis niin kauheen usein ollutkaan, mutta loppus sit sekin vähä. Ja varsinkin tosa vuodenvaihteen jälkeen ollaan Jörön kanssa tehty vähemmän pitkiä lenkkejä. Itte asiassa ollaan tässä parin kolmen viime kuukauden aikana tehty aikases paljon kävelylenkkei kolmistaan eli Jörö, toi ärsyttävä kakara ja meikäläinen. Ei oo muiduu paljon lenkeillä näkyny. Ja sit loppus Jörön lenkit!

Kattokaas ku muidu käski Jörön pakata kamansa (monta viikkoo se urputti et onks kaikki pesty ja et varmaan pakkaa kaikki eikä jätä mittään kottiin). Eli Jörö siis pakkas kamansa ja häipys. Ei oo näkyny. Luulen et sillon tällön soittelee muidulle. 

Sit muidu otti ja pakkas meitin ruuat ja kakaran maitohappopakteerit. Vähä mää mietin et mitäköhän nyt tapahtuu. Mut sit hypättiinki autoon ja ajettiin tonne Maskun mettään. Siäl on se mahtava Sisukkaan Loistohotelli. Ai että, mettää vaiks kuin paljo, saa juasta ja kaivaa ja ottaa nokoset puun juurel. Ruoka tuaraan nenän etteen ilman et tarttee mittään sirkustemppui suorittaa. Pääsee pitkälle lenkille puhtaassa maaseutumiljöössä. Ooh kuulkaa. Kyllä se on mahtava juttu et muidu päästää meidät välillä lomalle tonne Sisukkaan mamman hoteisiin. 
Elämätä <3

No meitin loma loppus ja palattiin kotio. Jörö on edelleen kadoksissa. Sit oltiinki vähän aikaa Hanen kanssa kahdestaan ja muidu vaan kävi pikaseen kusettamassa meittii muutaman kerran päivässä. Pikkasen saatto lihakset muuttua läskiksi ku vaan nukuttiin sohvalla ;)

Mun ruakia pakkasessa, valmiiks kassiin pakattuna.
Selvis sit sekin et miks muidu on ollu niin paljo poissa kotoo. On ollut kuulemma saattamassa Raunoa sateenkaarisillalle. Kyl mun vähä tuli sääli Raunoa. Siellä sillalla kun on se armottoman terävähampainen pieni Piskimus sitä odottamassa. Voi että sillä pennulla riitti energiaa, ei tule Raunon aika pitkäksi! 
Vähä mä veikkaan et meillä tulee sitä Raunoa ihan hervottoman ikävä.

Mutta nyt siis kun Rauno on lähteny, ni me Hanen kanssa ajateltiin että muidu ja kotireenit palaa normaaleiksi. Vaan ei. Vaikka muiduki otti ja tempasi yhdet kettiötottikset meille molemmille ja kävi Hanen kanssa isolla kirkolla reenaamassa. 

Mutta sitä iloo - eli normaalia elämää - ei kuulkaa kestäny ku pari päivää. Taas muidu otti ja pakkas kassiin ruokaa ja ne maitohappopakteerit. Ja sit se otti sen kassin ja Hanen ja häipys autolla jonnekki. Palas kotio parin tunnin päästä ja sano käyneensä Kasvin luona ja jättäneensä Hanen sinne. 
Siis miksi? 
Ja mikä ihmeen Kasvi, joku saakelin rehu vai? 
Eli onks Hane nyt mettässä jonkun joriininjuuren viereen hylättynä? 

Hemut, panta, valjaat ja hihna valmiiksi pakattuna.
Ja kuulkaa, juttu vaan pahenee. Vaikka en mä sitä heti tajunnu. Tehtiin meinaan illalla pitkä lenkki kahrestas muidun kans. Fleksillä. Sain ihan vapaasti tutkia kaikki ojat eikä muidu edes kiirehtiny vaan odotti rauhassa ku mää haistelin, luin viestejä ja vastailin niihin. Sit katottiin illalla yks leffa, lojuttiin yhdessä soffalla. Vaan sit rupes alkamaan se epäilyttävä osuus.... 

Muidu pakkas kassillisen omia vaatteitansa ja työvekottimensa (sen hedelmäpelin). Sen jälkeen se pakkas kassiin mun ruakiani, valjaat ja hemui. Aamulla syötiin kahdestaan rauhallinen aamiainen ja tehtiin taas fleksilenkki. Ja sit muidu otti omat kassinsa, sanos mulle hei hei ja häipys. Nyt mää tuijotan täällä yksikseni tota kassia johon mun tavarat on pakattu ja mietin että mitä ihmettä täällä tapahtuu...!?!?