Tunnisteet

AakkosNainen (2) Agility (29) AhnePazka (1) AinaUskollinen (2) Apulainen (1) Armas (1) Blogi (11) Buahhahhaa (12) C (2) ElämänMuutos (2) ElämääSivistyksenParissa (2) EpävirallisetKisat (8) Esineruutu (1) Haaste (5) Hakusana (2) Hakutreenit (13) Hallinta (1) Hallissa (7) HaneRitola (49) HERMOT!!! (10) Hieroja/Fysio (8) HiljaisenMiehenKoira (2) Hogatha (11) Huoh (57) HuonoOhjaaja (13) Idiotismia (19) IHME (11) Ii (2) Ilmaisu (7) Joulu (3) Judge-mm (1) Juhannus (5) Juhla (9) Jälki (16) Jörö (7) Kasvi (2) Keinu (2) Kepit (3) Klikkeri (8) Kokeet (16) Kokonaiskatselmus (19) Kontaktitreeni (1) Kosketusalusta (9) KotkanIhme (2) Kouluttamisesta (6) Kurssi (4) Kuva (4) KylläSeKotonaToimii (7) Kärsimystä (2) Lady (14) Laskurit (8) Laumapalkka (6) Leiri (4) Lelu (1) LukijanValinta (5) Luoksetulon pysäytys (27) Luonnon ihmeet (33) Lupaus (1) MelkeinVerta (9) Metallikapula (5) MukaNopia (1) Määritelmä (3) NallePuh (2) NomNomNom (10) Näytelmä (3) Ovara (1) Palkinto (5) Palkka (20) Pamaus (3) Pastori (1) Pazka (4) Pelko (1) Peltojälki (5) Penneli (15) PiskimusDomesticus (48) Pohdintaa (25) Pokkeri (1) Pyörä (5) Raippis (27) Rakenne (4) RakkimusDomesticus (217) Rauno (2) RautalankaMies (4) S-A (1) Saari (1) Selkäkierähdys (6) Seminaari (22) SpeedControlMimmi (2) SPLkesäleiri (2) Suru (18) Sydänkouluttaja (1) Säkkituoli (5) Säännöt (9) Temppu (15) Terveys (63) TheBootCamp (4) TheRookieTest (2) Tilasto (2) TiuhtiViuhti (5) TOKO (30) Tottis (1) Treeni (123) Treenisuunnitelma (7) Tuikku (1) Tunnari (2) Tunnetila (92) TÄHTIHETKIÄ (15) Töissä (5) UusiVuosi (4) Vapaa-aika (68) Vappu (1) Varjelus (19) VauhtiaJaVaarallisiaTilanteita (1) Verta (13) Vetoketju (1) Vietit (19) Välineurheilu (2) W (1) äityli-raipanheiluttaja (6) Ärrieri (1) ÄrränÄssä (6) ÖveriksMän (4)

tiistai 29. joulukuuta 2015

Joulun lyhyt 1: Anopil

RD: Mää en sit ymmärrä.
HR: No en määkä ymmärrä.
RD: Siin sit taas ei ol mittää uutta ;)
HR: Siis mitä sää et ymmärrä? Et mist on kyse?
Miten must tuntuu et sää et ymärrä. Siis niinko tollee yleisesti ottaen. Yhtikäs mittään meinaan.
Mä en nyt ymmärrä mitä sää tarkotat. Vai vihjaileks sää jottain?
Ei ei, enhän mää :D :D :D 
No mist sää sit alotit puhumaa?
No noist jouluist. Ja pyhist. Ja uurest vuarest. Ja juhlaruuist.
Mitä ne on?
No uus vuas, sitähä sää et ol viäl nähnykkä. Mul ei ol piänintäkkä aavistusta et mitä sillo juhlitaa, mut se on joka tappauksesa joka kerta ton jouluhässäkän jälkee.
Mikä se joulu sit o?
Se on sitä ko noi ihmiset on muutaman päivän lomalla elikäs eivät mee töihi. Sillon käyrään tual naapuris, siäl ko muidu sannoo "anopil". Siäl saa ain ens namei, sit ihmiset syä ja sen jälkee, muistaks, me saatii reppii hajal semmoset paketit joitten sisäl oli hyvyyksii.
Joo, se oli hassuu! Saaraaks me semmoset sit joka joulu? Hei, mehä muuten saatiin reppii semmoset paketit siäl toisessaki paikas!
Juu-uh, kyl vaan saaraan. Ja se toinen paikka on se mitä muidu sannoo "äiteel" ja Jörö sannoo "anopil". 
Taaskaa mää en ymmärrä. Kumpi niist paikoist sit on se "anopil"?
Ei harmaint hajuu. Ko ne molemmat on "anopil" ja eihän se nyt sillee voi olla? Ni et emmää ymmärrä. Mut hei, pääasia on et molemmis paikois saa jouluna semmosen paketin mis on hyvyyksii ja minkä saa repii ihan itte auki.
Kauhee rasittavaa tää. Ko ei ymmärrä mittää.
Niin o. Ajattelu rasittaa. Rasitus tekkee rypyi naamaa. Otetaaks nokoset?
Joo, oohh - pyyyyh..... 
Krrooohh...
rooh--- hei, mitä sää sanosit, sanosiks sää et "jouluruuat"? Mitä ne semmaset onnnnhhrrrooohh....





tiistai 22. joulukuuta 2015

Ahneel on pazkanen loppu?

Mua niimpal nauratti ko toi Hane o muutaman kerran kokkeillu jotta saiskos pöyrästä ruakaa :D No ei saa! Eres sinne tualien alle ei saa sillee kytätä. Tai norkata niinko muidu sannoo. Meil o toi norkkaamine kokonas kiälletty. Joskus ko sillee rauhallisest vaa leppäilee siin keittiös eikä ol huamaavinaska et siin o ruakiia pöyräl ja ihmisii syömäs, jos oikeen pittää hualen et on ko ei oliskas, ni sit saattaa saara jottain hyvyyksii. Mut jos kyttää tai norkkaa sinne pöyrän suuntaa, ni ei. Mittään ei tipu. Tai niinko muidu sannoo että korkeinta tunti turpaan saattaa tulla ;) No ei siit oikeesti turpaan tul, mut kamala mulkasu silt muidult kyl lohkee jollei ossaa pittää etäisyyttä ruakapöytään.

No toi Hane ei kyl ol tota läksyy iha kerras oppinu. Se vaan koittaa ja koittaa aina sillon tällön uurestans. Välleen se mennee valmiiksi jo sinne pöyrän alle. Et jos vaiks jottai tippuis. Joskus aina tippuuki, ettei siinä mittään ajatusvirhettä pennulla ole. Jörölt varsinki. Silt tuppaa joskus aina tippumaa. Ja sillon se Hane tekkeeki sit sen virheen. Aina. Ja joka kerta. 


Se ei nääs ossaa oottaa oikiaa hetkee. Kato ko jos jottain tippuu, ni sen pittää antaa olla siin hetki. Pittää varmistaa et ihmiset ei huamaa sitä. Ja sit pittää orottaa hyvvää hetkee ennen ko liikahtaa. Ettei kukkaan huamaa et lattialle tippunu aarre on tähtäimesä. Liikkeelle voi lähtee vaiks sillee venytellen. Vähä niinko vaivihkaa. Sillee "en mää täsä mihinkään erikoisee menosa oo, kuha ny vaan venyttelen... ja ehkä vahinkosa osun ton murusen kohralle" :D Sillee vähä kyäni pittää kato olla. Mut ei toi ossaa. Se kapsahtaa liikkeelle iha het ja samantiän ko jottain tippuu. No tottamaar noi ihmiset sen huomaa ko tollane hujoppi 35 killoo syäksähtää huanekalut kolisten liikkeelle. Ei sit mittään tilannetajuu tol älykääpiöl.

Täsä ehtii kuule kualla vanhuutee jos tolla sun satr... start.. siis ratekialla koittaa saalista saara!
Nopiaan kiinni ja kurkusta alas ennen ko kukkaan muu ehtii väliin, se on mun mottoni.

Sää ja sun mottos. Katto ny itteäs et kuin kävi. Pazkamaisesti, eikös?

No jooh. Ehkä sit vähä.
Mut oon silti sitä miältä et sun hitaurellas ei kauaa elä.

Katos kuka puhhuu? Onko elämäs viime aikoina tuntunu olevan kovinki varmalla pohjalla vai ookko mahrollisesti keikkunu vähä niinko sillee yks tassu montun reunalla, häh?!?

Mä oon iha liian vikkelä mihinkää monttuu tippumaa. Kaivaa semmonen kyl voitais. 
Mitä sää sil montul muute meinaat?

No semmast pazkast loppuu. Niinko ahneil yleens tuppaa olemaa. Sun kantsis olla vähä varovaine senki piän iriootti.

Te ootte varmaa kaik jo kuulleet miten toi iriootti sai sen sualitulehruksen ja jonku tukoksen niist kipulääkkeist. Mun miälest sitä ei voi kyl ton iriootin syyks laskee. Oikeestas se eli kyl iha ton muidun vika. Mitä syöttää semmosii kipulääkkei. Sitäpaitti elämä on ain pal rauhallisempaaki ko toi o vähä kipiä. Sillon se o välil vähä paikallanski ;)

Mut nythä toi siis joutus taas vaikeuksii. Ja täl kertaa oli iha puhtaast sen oman vika. Toi iriootti meni ja hyppäs tonne tiskipöyräl ja otti tualt takkaa metallikipost meitin ruuat. Siäl oli sen ommaa nappulaa kipolline turpoomasa ja sit semmane lihapaketti. Ette ikin arvaa miten tyhmä toi o! Ei riittäny et se olis syäny ne nappulat. Ehei, se ei tol pölöpetteril riittäny. Se repeli sen kiponki viäl tuusan nuuskaks. Ja sit se otti sen lihan ja söi sen. Eikä se muuten mittää, mutko se liha oli semmoses muavipussis. Vakkuumiks toi muidu sitä sannoo. Ni toi ahne pazka söi sen lihan pusseinee päivinee.

Kyl sen sit tiätää perzssilmälläänki et mitä siit seuraa. Perzssilmän kannalt kirjaimellisesti ei ennää mittää. Ummes on ko entine lehmä.

No sithä sil syötettii öljyi ja sitä kuvattii. 
Ja jottai saveeki ne syötti mul. Pahhaa!
Se ol varmaa sitä varjostamisainet. Se onki pahhaa. No sit toi piäreskeli pari päivää. Ja konnei se suastunu niit muavei pazkomaa eikä oksentammaa, ni sit sil annettii jottai oksennuslääket. Ja joha rupes yrjö lentämää!


Nyt muidu ja Jörö on tual ja kippistelee tommosil juatavatölkeil ja ovat kauhian tyytyväisii jostai kerran syäryst ja oksennetust muavinkappalast.

Ihmeellist o elämä. Ei sitä helpol keksi et mikä noi ihmiset saa tyytyväisiks. Niinko nyt toi jumalaton rikkinäinen muavinkappala. Outoi olioi.

Turhaa tommosii asioit on analyseerata. Toretaa vaa et mää sain noi kaks onnellisemmiks ko mitä sää oot koskaan onnistunu!!

Jumankekka kakara, nyt kyllä saat tuta!!! 
Lällislää, etpäs saa kiinni :D :D

tiistai 15. joulukuuta 2015

Tilauksessa kolmannen asteen yhteys


Oletko nähnyt treeneissä tai kokeissa ohjaajia joilla tuntuu olevan jonkinlainen henkinen yhteys koiraansa? Korvat ovat pystyssä ja häntä kertoo positiivisesta tunteesta (siis koiralla, ohjaajien korvien asennosta en osaa sanoa mitään). Ohjaajien komennot ovat rauhallisia ja lyhyitä ja koirat suorittavat nopeasti ja halukkaasti hyvässä vietissä.

Pikkasenko oon kateellinen :/

Suhteeni Rakkimukseen on hyvä mutta ei sillä tasolla millä haluaisin. Paineistukset ja ohjaajan virheet koulutuksessa ovat asioita joista maksetaan hamaan loppuun saakka. Vaikka se miten aina välillä onkin ajatusteni jatke, niin esimerkiksi kokeisiin ei meillä ole enää asiaa. Siksi tuo ihanainen onkin päässyt eläkkeelle. Ajamme jälkeä, etsimme akkoja metsästä tai esineitä ruudusta. Joskus teemme vähän hubbabubbatottista. Kaikkea sellaista positiivista. Koska sen tuo Rakkien Rakki ansaitsee. Tästä syksystä elämänsä loppuun asti se saa nauttia rauhallisen aktiivisesta ja postiviisesta menosta.

Vaan takaisin aiheeseen. Ohjaajan ja koiran väliseen suhteeseen.

Olin jotenkin.... unelmoinut (se lienee oikea sana?) että Hanen kanssa tilanne olisi paremmin. Mutta ei se kuulkaa ole. Ensinnäkin, nimensä mukaisesti, tuo piskihän otti ritolat, lähti haneen _aina_ saadessaan treenilelun itselleen. Sitä ei todellakaan kiinnostanut leikkiä minun kanssani. Ja kun sen sai leikkimään, se tsattana puri minua niin että sormet olivat kirjaimellisesti verillä. Eikä vain kerran tai kahdesti. Joten minähän sitten (tällainen arka ja heikko nainen kun olen) rupesin väistämään sitä. Joten lopputulema oli että meidän kahden yhteistyöstä ei tullut sitten lasta eikä paz... no sitä itseään.


Olen panostanut luoksetuloon, perus/arkitottelevaisuuteen sekä laumavietin rakentamiseen. No laumavietin hyväksikäyttö ei ole minun vahvimpia puoliani. Mutta on se nyt jonkinlaisessa mallissa. Leikkimään olen joutunut opettelemaan kokonaan uudelleen. Ei Rakkimuksen kanssa saatu oppi kantanutkaan tämän yksilön kohdalla. Olen ollut niin pohjamudissa että hetkittäin on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin.

Vaan sitten on taas edistytty. Onnistuttu jossain osa-alueissa. Olen saanut uskomattoman paljon apua SPL:n koulutusohjaajilta. Ilman heitä ja heidän kykyään taivuttaa rautatiekiskoa en olisi päässyt puusta pitkään tuon piskin kanssa. Mutta tasaiseen tahtiin kun useampi kouluttaja paukuttaa rautakangella persuuksille niin siinä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa opikseen.

Joten nyt meillä on yhteys.
Ei ihan kolmannen asteen yhteys vielä, mutta selkeä yhteys.
Me leikimme yhdessä. Meillä on kontakti. Meillä on yhteinen kieli alkuvaiheessa. Meillä on perusta jolle rakentaa tulevien vuosien ajan.

Tässä on nyt se kontakti. Ja se kieli ;)

Aika kaaosmaisen kesän ja syksyn jälkeen meillä on nyt hyvät pohjat pellolla, jonkinlaiset pohjat hakumetsässä sekä (lopultakin!!) tie auki tottiksessa.

:D :D
Kiasus, piski on 9 kk ja _nyt_ meille on lopultakin löytynyt yhteinen kieli tottiksessa
:D :D

Ei tässä oikein voi itseään onnitella eikä omilla koulutustaidoillaan ylpeillä. Mutta mennyttä on turha surra, eikös ;) Nyt mulla on jaloissani aktiivinen pieni ihanuus jonka kanssa on uskomattoman palkitsevaa touhuta.

Sen kunniaksi tämän blogin nimi muuttui muutama päivä sitten, huomasitko? Koska lopultakin minulla on usko meidän lauman yhteiseen positiiviseen tulevaisuuteen.
 

tiistai 8. joulukuuta 2015

Ylläri Pylläri Meinasinko Kualla?


Voe viätävä kuulkaa mulla oli aikases komia seikkailu tosa muutama viikko sitte. Ihan oikeesti meinasin kualla. Vitsit ko oli jännää!
Tai siis tällee jälkikätteen. Ei se kauhian hauskaa sillon ollu.


Tällee niit kipeit jalkoi leppuutettaan :D

Ensteks mul alko jalat särkee. Toi läski sanos et se johtuu siit ko mää kasvan niin nopiaan. Jottai kasvukipui. Tai sellast "pitkien putkiluiden tulehdus" juttuu. Pano-jotain. Panosteiitti. Niih, panojuttuu. PANOSTEIITTI mää sanosin. Älä sää vanhus tuu ny siihen paneen yhtään mitään, tää o mun juttuni! Huoh. No jatka ontuvaa tarinaas

No toi läski Se on "muidu" ÄLÄ HÄIRIHTE!! Sää oot epäkohtelias. Sano "muidu". Muidu. MUIDU. MUIDUMUIDUMUIDU!!! Just, osasithan sää ;) Se muidu vei mut siis tonne elukkalekuripaikkaan. Aikases mukavii mimmei oli siäl. Mä otin siäl kunnon tirsat ja sitko mä heräsin, ni muidu (huamasiks Rakki, mää sanosin taas muidu) kertos et ne olivat ottaneet meikäläisest jottain kuvii. Niis kuvis oli sit ollu sitä pano-juttuu. Mikä sit liäkään. Mut sit ne anto mul kipulääkepiikin ja kottiinki sit viäl tablettei. 

Ai vitsit ne tabletit ol hauskoi!
Niit tabui oli kauhia määrä. Semmoset ko mää bongasin sapuskan seasta, ni pistin kuule tonne huuleen jemmaan. Ja sit tipautin jonneki lattial. Hetken pääst aina kuulus iha helkkarinmoine rääkäsy ko muidu huamas ne lattialla :D Sit se juaksi mun peräs ja mää erell soffan yli ja kuivaustelineen alta ja keittiön ja eteiseen ja takas soffan yli :D :D Kyl se aina sai mut kiinni ja onnistus tyrkkäämään ne tabut mun naamariin, mut kyl oli aina hauskaa :D Ja sit mää onnistusin muutaman kerran puremaan sitä oikeen kunnolla kun sen käsi oli mun kurkusa. Kyl koiranelämä on sit hianoo! Sää oot ihan seko. Ei ruakkivaa kättä kuulu purra. No ei se ruakkinu mua vaan pakkosyätti niit tabui! Tiä mikä huumehörhö must olis tullu kuule.

Niin se melkest kualema!
Ni ne tabut siis joteski melkest tappo mut ko sualisto tulehtus ja vaiks mitä. Jottai tukoksei ja kaasui ja sellasii. Mää pazkansin sellast ruskeet liajuu. Ei kahvii vaan hiukka erivärist. Mut melkkest saman vahvust. Siit kauhiast ruikulist tuli tosi heikko olo. Ei siin auttanu syäminenkä ko mää oksensin kaik mitä söinki. Tota mää en ymmärrä. Ei men jakeluun. Ne oli niin herkullisen näkösii oksennuksii mut sit mä en saanu syädä niitä. Siis kattokaa ny totaki kuvvaa. Valmiiks liotetui nappuloi ja kaikkee, huoh. Sää et saa syärä noit mun nappuloi, sää oot arkeline. Arkeline ja arkeline, pöh :(


No sit mää pääsin semmaseen toiseen elukkalekuripaikkaan, joku elläinsairaala tais olla ja sain piikkei ja sit tommosen letkun tassuun. Sit muidu ja semmonen tosi kiva tytteli nosti mua ain välil semmosel pöydäl misä välkkys valoi. Jostain kuveis ne puhus. Aina välil mää päästin oikkeen komian piarun Ai semmosen ko muidu sannoo et "siit hajust mennee tapetikki rullal"? No just semmosen kuule! No mitä muidu sit teki? Huusi taas tapeteist vai? No ei. Kato ko ekan kerran ko mää piarasin, ni se ei tainnu olla ihan pelkkää hajuu. Siin tais tulla semmasen komian kupillisen verran sitä "ei kahvia" kans :D Se kiva tytteli jäi siivoomaan sitä huanetta ja mä lähdin muidun kans pihalle ripuloimaan lissää. Sen jälkeen ko mää piarasin, ni joka kerta me lährettiin aikases vauhrilla ulkona käymää. Mitä sää siäl sit koko yän teit? Muidu tuli kottii jo yällä mut sää tulit sit vast aamulla? No ne käski muidun mennä kottiin nukkumaa ko se joku saven makunen töhnä oli "liikkunu tarpeeks". Siis mitä? No emmää tiärä mut sillai ne sanos. Ni sit mää jäin sinne höpöttämmää niitten tytteleitten kans koko yäks. 


Sen jälkeen on kuulka elämä ollu aika kovvaa. On meinaan toi ruakahualtopuali ollu vähä heikoil kantimil. Riisii. Raejuustoo. Keitetty kannaa. Kananmunia. Keitettynä ja kokkelina. Jottain keitettyy kallaa. Laihaa, rasvatont ja mautont. Ne on kuule semmosii helpost sulavii ruakii. Se piän perkeleellinen Piskimus ko meil joskus asus, se söi tommottos kans jossain välisä. Ko silläki oli joku tukes. Ei se ollu mikkään tukes vaan tukos! Paa kuunnellen vanhus. Eikä tää kuulemma ollu samanlaine juttu. Ku mul oli joku pakteeri ja kaasutukos. Ja sil Piskil oli joku muu juttu, jottai luita ja jottai. Jaa. No ihan yhtä kamala ruakavalio kuiteski. Juu, ei sil sapuskal elä. Multaki tuli oikkee kylkiluut kunnol näkyvii ja kaikkee. Onneks nyt löytyy kupist jo oikeen kunnollis sapuskaa. Mut se sun nykyinen pazkomises on kyl kaikkis hauskinta :D No niin o! Nykyäs joka kerta ko mää pazkon, ni muidu sannoo "oi että ko on hiano poika". Kiasus et se on hauska muidu :D Juu ei sitä muiduu nauramati pysty kattoon :D

tiistai 1. joulukuuta 2015

VOI KAUHIA!!

Tämä teksti on tehty syyskuun 29 päivä. Ja julkaistaan vasta nyt. Syystä että... noemmietiiäettämikskökä. Jostain syystä vaa. On kai ollu kauhiast kiireitä. 
Ei tähän voi muuta sannoo ko et kaikil meil o sellane. Selitys. Ja pers'reik. Se syy on sit noist jompikumpi. 


Edellinen postaus tehty 9.8 ja nyt on 29.9 !
Sylettömän pitkä väli ja todella epäreilua teitä (kahta, ehkä kolmea) uskollisia lukijoitani kohtaan. Kiitos potkuista ja perään huuteluista, yritän taas päästä kirjoittamisen rytmiin kiinni.

Hah, olipa siinä pazkamainen vale! Oikeen emäsellanen! Ei toi muidu mittään kirjottamisen rytmii oo löytäny. Se o vaa käyny töisä. Töitä töitä ja töitä vaa. No on se välil meittiiki reenannu, mut pääasiasa se o vaa tehny duunii ja sit lenkkeilly meitin kans. Ja sit me ollaan löhöilty soffal. Mää ja Hane ollaan kuarsattu ja katottu telsuu. Ja toi tylsimys on tehny duunii siin soffallaki. Läppäri polvil joka ilta. 
....ni et oikeestaan, ei se sit ollukka vale. Kyl se on päässy kirjottamisen rytmiin kii. Ei vaa kirjota blogii vaan jottai tylsii tyäjutui vaa. 

Kelataanpa hiukan asioita ajan tasalle. Ensimmäisenä voisin päivittää teille jatkoa tuohon edelliseen postaukseen eli läskivuoren nykytilanteeseen.

Läski Eli muidu siis ;) on tapellut jo pidemmän aikaa nilkkojensa kanssa. Fysiotädilläkin on tullut käytyä ja jumppaohjeita on saatu. Lekuri sanoi että rikki on rikki on rikki. Joten metsällä mennään tukevilla jalkineilla mutta silti saa olla varovainen. Välillä toimii hyvin vaikka juoksisi reippaamminkin, välillä ottaa kuolemaa pienestä sivuliikkeestä. Mutta vanhuus ei tule yksin :( joten kestettävä vain on.

Hane on ollut pitkällä tauolla hakuhommista koska ns mörkökausi oli aika pahana. Nyt tuo pikkuinen "pikkanen" buahhaahhaa!!! Se hirmu painaa enempi ko mää, se mikkään pikkanen oo ollu ennää aikoihi on taas palannut hakumetsään ja Rakkimus puolestaan siirtynyt sieltä tauolle, joten meikäläisen nilkat saavat hiukan levätä. Hanen perässä kun ei tarvitse samalla tavalla juosta.

Mutta ennen kuin Hane palasi takaisin hakukuvioihin, ehdimme opettaa Rakkimukselle kiintorullan käytön.

Tässä piti olla kuva Rakkimuksesta kiintorullan kanssa.... mutta tuo täpötäysi ii-kuvaohjelmani on koneessa joka on jumissa. Siirrän kuvat tälle uudelle tietovekottimelle heti kun nörttifirma saa tuon jumikoneen auki ja kuvat pelastettua. Jos joku uskoo yksisarvisiin ja kykenee antamaan kauko-reiki-hoitoa tietovekottimille, niin saapi auttaa :D 
Sillä aikaa saatte tyytyä tällaiseen marraskuun lopussa otettuun kuvaan joka ei liity tähän juttuun mitenkään.

Hane ja Rakkimus marraskuun loppupuolella pururadalla.
Aiemmin Rakkimus on siis noutanut maalimieheltä ns. irtorullan eli nimensä mukaisesti irtonaisen letkun pätkän. Kiintorullan kanssa toimitaan muuten täysin samoin, mutta se on kiinni koiran pannassa ja koiran on tarkoitus ottaa se suuhunsa maalimiehen löydettyään ja tuoda se ohjaajalle. Rullaa ei saa ottaa suuhun mikäli maalimiestä ei löydy (ns valeilmaisu).

Täsä oon mää ite. Tekemäsä sitä mitä koirien kuuluuki tehä. Elpaamasa ;D

Rakkimus ei ensin meinannut tajuta millään että mikä tuon roikkuvan jutun idea on. Koska aikoinaan rinsessa ja huivit ja koristeet, ei Rakkimusta haitannut pätkääkään pannassa roikkuva juttu eikä se kokenut tarvetta leikkiä sillä. Se tietysti oli todella hyvä juttu. Mutta sitten kun olisi pitänyt älytä tehdä sillä jotain, niin.... ei vaan syttynyt lamppu, ei. Onneksi NuoriNainen on ihana ja kärsivällinen (ja oikeesti, monta monta positiivista sanaa tähän) ja tiesi mitä tehdä. Yhden metsätreenin jälkeen otimme pari kenttätreeniä joissa siis kaikki muu oli helpompaa kuin lastenleikki, vain tähän yhteen asiaan tarvitsi keskittyä. Kiintorullaan.

Hane odottamassa hakumetsään pääsyä.
Ja kyllähän se lopulta välähti. Rakkimukseen voi luottaa. Aina se lopulta tajuaa. Impivaaran pimeä metsä loisti välähdyksen ansioista kirkkaammin kuin kesäauringon loisteessa! Kun vain antaa tuon karvakorvan ihan itse miettiä ja hoksata, niin se kyllä tekee mitä odotetaan.

Metsässä... no se toimi tietysti kuin junan vessa :D
Ihan paras rakki ikinä :D

Treeniryhmä. Treenikaverit. Ne jotka tulevat tekemään tekniikkatreeniä ihan vain sinun koirallesi, ajavat paikalle vaivaisen 20 minuutin jutun takia saamatta mitään itselleen. Wau!


Huhuu?!?


.... onks tääl kettään ennää?